sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Loppuanalyysiä kokeesta

Ohi on ja edellisessä postauksessa todettu Jukka pojan postaus kävi toteen, kun muistaa että psykologisessa mielessä ei kannata käyttää 'ei jtkn'-mielikuvia, koska ihmisen mieli poistaa kieltosanan ja kielteisen kielteisestä (positiivinen) tule kielteinen, joten siksipä

Tuli tyrittyä ('tyri nyt'), lyötyä yli ('lyö yli nyt') ja 'antauduttua angstin valtaan'.

Olo kokeessa oli kuin alla olevassa graffitissa:
Eli mukavaa oli vaikkakin näin näppäimistöllä kirjoittamaan tottuneelle käsi kramppasi jo pelkästään siitä kokeen alussa tulleesta käsinkirjoituspurskeesta: sotu, sukunimi, etunimet, allekirjoitus - sivun kääntö - sotu, sukunimi, etunimet, allekirjoitus - sivun kääntö - sotu, sukunimi, etunimet, allekirjoitus - .... ja meikäläisellä kun on noita etunimiä melkein kuin Peppi Pitkätossulla "Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu".

Huomioita koetilanteesta:

Tulin paikalle suht myöhään ja vessasuorituksen jälkeen huomasin, että nimenhuuto koesaliin oli jo alkanut, mutta koskapa oma nimeni on vasta loppupuolella niin 'no hätä'.

Koesalissa sitten tulikin aikasen pappamainen olo, kun suurin osa kanssamatkustajista oli niin nuoria (tunne oli varmaan vastavuoroinen eli ihmettelivät varmaan mitä toi 'papparainen' täällä väijyy). Koesalissa olleista valvojistakin varmaan yksi oli iän puolesta omia ikiä, yksi ehkä pikkaisen vanhempi ja loput olivat nuorempia.

Aika moni oli varmaan myös pelästynyt kokeeseen osallistuvien määrää ja ainakin omassa salissani aika moni ei saapunut edes koepaikalle (no-show arvionihan oli aikaisemmin n.10%), mutta väittäisin ainakin tuon oman luentosalin otannan perusteella olevan n. 15% (tai jopa joka viides ei tullut kokeeseen) luokkaa ja kun sitten seurasi liikennettä eli luovuttajia 1h-3h välillä (n. 5%) niin kokonaisuudessaan hakijoista oli suhteellisen tosissaan (=hauskuutti itseään kokeessa 4-5h) noin 80% => 750 hlö. Näistä sisään pääsee siis sen 123 hlö ja rannalle jää tästä populaatiosta ("lajienvälinen resurssikilpailu") se 84% populaatio, johon valitettavasti hyvin todennäköisesti itsekin kuulun.

Koesalissa oli ainakin itsellä hyvin levollinen olo ja kun pääsi silmäilemään tehtäviä, niin kaikki laskut näyttivät suhteellisen helppoilta, mutta vois sitä biologian määrää - ei mitään rajaa ja kun ei vielä ollut itsellä yhtään virallista kirjasarjaa käytössä, niin eihän se voinut hyvinkään mennä (tosin hormonikysymykseen oli ihan hyvää pohjaa edellisissä postauksissa julkaisemani ja itse kyhäämäni ajatuskartta aiheesta). Tehtäviä oli aivan liian paljon ja väkistenhän siinä loppui aika kesken ja monivalinnoissa/aineistotehtävissä oli niitä 'miinus'-pistetehtäviä, joten niihin tuli panostettua ehkä liiankin paljon ja näin jälkiviisaana olisi kannattanut laskea se 9. pisteen (tai sinnepäin) ekvivalenttipiiritehtävä kunnolla loppuun ja sutata mäihällä ne pallerot siihen monivalintatehtävään (kun vastaamatta jättäminen olisi tuonut sen -1 /-0,25 p ja mäihällä olisi voinut varman 'miinuksen' saada ehkä 'plussalle'). No, ajattelu ei ehkä ole koetilanteessa kaikkein parasta ja siten irrationaalista.

Kaavakokoelma oli käsittääkseni samanlainen kuin aikaisemmissa (Galenoksen aikaisissa) kokeissa ja koskapa en uskonut näin olevan en sitä koskaan käyttänyt ja siksi se oli käytännössä hyödytön, koska mitään kaavaa siitä viidakosta ei nopeasti löytänyt - joten ulkomuistilla mentiin.

Aikahan siinä sitten loppui ja homma jäi pahasti vaiheeseen ja pitääkin ihmetellä pedagogisessa mielessä mikä on tällaisen 'mekaanista suorittamista' ja vastaukset ilman 'syvempää ymmärrystä' suosivan valintakokeen tarkoitus?  Ei ainakaan palvele potilasturvallisuutta tulevaisuudessa, sillä tämä terveyskeskuksessa ilman 'syvempää ymmärtämystä' tehty diagnoosi ei hoida kuin oireita ja itse syy jää siten hoitamatta. No, itseäni viisaammat miehet/naiset nämä kokeet tekevät ja siten voinen todeta olevani väärässä.

Loppupäätelmiä:

Täytyy kyllä tunnustaa, että nyt kokeen ensimmäisen (tai siis toisen - mutta ensimmäisen erilaisen) kerran läpikäyneenä voin vain todeta, että kaikki netistä lukemani neuvot ajankäytön suhteen ja ajan loppumisesta kesken pitävät todellakin paikkansa. Edelleenkään en käsitä miten tällaisella kokeella seulotaan ne lääketieteelliseen sopivimmat henkilöt? Olisin ollut enemmän kuin iloinen, jos pääsykoetta olisi oikeasti viety johonkin uuteen suuntaan (tai no olihan sitä lisäämällä biologian osuutta).

Ja ehkäpä sitä kannattaisi hommata edes yksi Biologian kirjasarja (vaikka näyttäisi olleen niin, ettei sekään riittänyt?)

Tulipahan kuitenkin kokeiltua ja on nyt yhtä kokemusta viisaampi. Mikseipä tuota voisi ottaa jokavuotiseksi traditioksi käydä jonkin aineen pääsykokeissa - ihan vain pitääkseen dementian loitolla ja oppiakseen uutta.

Onnittelut kaikille, jotka pääsevät sisään!

 ja muistakaa, että ymmärtämystä asioiden syvällisempäänkin ymmärtämäiseen tarvitaan ja vaikka mekaanisella suorituksella näistä kokeista pääseekin läpi, niin silti toivon tulevaisuuden M.D:t ja Lic. Med:t ottavat ihmiset kokonaisuuksina eivätkä ja hoitavat oireiden sijasta syitä.

Lopuksi todistus, että 2=1 (vai onko):

maanantai 21. toukokuuta 2012

Sokka irti .... älä tyri nyt!




 yötä jäljellä, joten fiilistellään Cheekiä mukaillen
"Sokka irti, mä luin päivin öin. 
Plärisin vaan kevään,
duunit laiminlöin."

 

ja perään vielä koepäivälle motoksi Jukka Pojan sanoin

"Älä tyri nyt, älä lyö yli nyt,
älä antaudu angstin valtaan"



Onnea kaikille koitokseen! 

Oulussa L6 salissa tavataan jos tavataan :)